Yksi Vaasanaukion puista on selvästi menetetty tapaus. Eipä nuo muutkaan mitenkään kukoistavilta näytä, mutta ovat sentään vielä vihreitä.
Savun hajuun alkaa jo tottua eikä siihen enää tule kiinnitettyä pahemmin huomiota. Eilinen savu vaikutti jo näkyvyyteen täälläkin, vaikkei yhtä pahasti kuin Linnunlaulussa.
Eilisiltaisesta hässäkästä metroasemalla lähti yksi sairaalaan ja neljä sinivalkoisella kyydillä jäähylle.
Sanotaan, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tässäpä kuva joka kertoo viime viikkojen tunnelmista varsin hyvin.
Tämä kuva on vuoden takaa, mutta ongelma senkun pahenee. Pulut ovat valloittaneet tuuletusparvekkeen ja nyt ne tunkevat jo rappukäytävään, kun jonkun on ihan pakko aina käydä avaamassa tuuletusparvekkeen ovi. Hermot menivät tänään lopullisesti, kun liukastuin pulunjätöksiin rapussa ja melkein syöksyin pää edellä raput alas alempaan kerrokseen.
Tämä lensi aika läheltä maanantai-iltana. Näkyvyys ei ollut paras mahdollinen eikä kameran suorituskykykään ole parhaimmillaan äärimmäisellä zoomilla, mutta oli kuitenkin ihan hauska päästä näin lähelle. (Kuva on siis yksityiskohta huomattavasti isommasta kuvasta.)
Jos minun ikkunani alle tulee kuvaamaan jotain, voi olla varma, että päätyy myös itse kuvauksen kohteeksi. Kuvattu maanantai-iltana.
Pari kuukautta sitten blogissa oli kuva, miten käy, kun henkilöauto ja raitiovaunu kohtaavat. Tällä kertaa asialla olivat samankokoiset ja taisi törmääjään tulla pahemmat jäljet kuin toiseen osapuoleen.
Eilisiltainen raitiovaunukolari. Peräänajettu 7A tuosta jo ehti lähteä, mutta kutonen seisoi paikalla pitemmän aikaa. Noiden hälytysajoneuvojen lisäksi kaarteen takana näkymättömissä oli vielä yksi iso paloauto ja ylävasemmalla näkyvä pieni punainen läiskä lienee HKL:n huoltoauto, ainakin se tulee aina paikalle, kun raitiovaunua tarvitsee nostaa kiskoille tms.
Hesari kertoo lisää.
Tässäpä tuttu näky: miehet pää edellä auton sisuksissa korjauspuuhissa. Erittäin tuttu näky ajalta, jolloin asuimme maalla, tosin korjattavat autot olivat vähän pienempiä. Varsinkin kesäisin tuntui, että lähes joka viikonloppu oli joko isäni, veljeni tai setäni auto korjauksen kohteena.
Jalkakäytävällä olevaa autoa työnnettiin kahden miehen voimin risteyksestä tuohon kohtaan jalkakäytävää pitkin. Ohiajavat poliisit pysähtyivät hetkeksi, mutta jatkoivat pian matkaa. Myös hajonnut auto oli vähän ajan kuluttua poissa ja vähän ihmettelin, mitä järkeä oli työntää sitä pitkät matkat jalkakäytävää pitkin ennen vian korjaamista.
Luulin tätä ensin pieneksi koiraksi, mutta meno oli sen verran tempoilevaa, ettei voinut olla. Koirat kulkee kiltisti edellä, vieressä tai perässä, mutta tämä oli menossa vähän joka suuntaan.