Asiaa tarkemmin mietittyäni tulin siihen lopputulokseen, että lopetan tämän blogin tähän. Viimeisenä kuvana näkymä ikkunasta 27.10. kun kävin siivoamassa asunnon esittelykuntoon.
Kuvien ottaminen jäi tällä viikolla vähiin pakkaamiskiireiden takia. Tässä kuitenkin kuva eilisaamulta. Tuo oikeassa laidassa oleva hahmo on mielestäni aika hupaisa, kun ainut edes jossain määrin tarkka kohta on toinen jalkaterä.
Lisää poliiseja, tällä kertaa noin kuukauden takaa.

Koskapa en ehdi koneen ääreen viikonloppuna, tässä lauantain kuva vähän etuajassa.
Edellisen postauksen arvaus osui oikeaan. Kun seuraavan kerran kuulin poliisin puhaltavan pilliin eli valot olivat taas vilkkumassa, menin ikkunaan katsomaan ja odotin sen aikaa, että onnistuin kuvaamaan kuvassa näkyvän saattueen. Poliisiauton perässä olevista autoista kahdella on diplomaattikilvet ja bussikaistalla ajavalla on sininen vilkku katolla.
Valot vilkkuivat eilen iltapäivällä ja risteyksessä oli poliisi ohjaamassa liikennettä.
Lisäys: Sama tilanne myös tänä aamuna (vähän ennen kymmentä). Olisiko jotain tekemistä sen Lahdessa pidettävän kokouksen kanssa?
En ole ehtinyt ottamaan uusia kuvia, joten tässä näkymää kolmen vuoden takaa. Kuvauspäivä on 25.10.2003.
Toisessa blogissa on sitten kuvia uuden asunnon näköalasta.
Tämä näyttää kyllä ihan mielenkiintoiselta, mutta taidan itse kuitenkin päätyä ihan perinteiseen malliin.
Aivan normaali syksyinen päivä, mitä nyt vähän aurinkoisempi kuin esimerkiksi lauantai.
Kaupungin järjestyssääntöihin tehdyt lintujen ruokintaa koskevat muutokset ovat synnyttäneet ihan uuden ryhmän "pahantekijöitä". Aina silloin tällöin huomaa jossain mummun, joka salavihkaa ripottelee linnuille ruokaa maahan samalla kun vilkuilee, ettei vain kukaan näe.
Nuokin kuvassa näkyvät linnut pelmahtivat paikalle ihan ykskaks, joten oletan, että joku tuohon puun juurelle jotain ripotteli ohi mennessään. Sitä kun ei niin helposti huomaa tuon ritilän takia, mutta linnut kyllä osaavat syömiset sieltä välistä poimia.
Eilen iltapäivällä taivas oli harvinaisen synkkä, mutta toisesta suunnasta paistoi aurinko, joten kerrankin näkyi selkeä sateenkaari.
Tällä autolla oli jo vähän ikää, koska rekisterikilvet olivat mustapohjaiset. Siitä huolimatta ainut kuvaamisen arvoinen autossa oli kuvassa näkyvä osa. Muuten auto oli sellaista "laatikkomallia". Kun on nähnyt vanhoja Rollseja brittisarjoissa, tällainen perusmalli on jonkinasteinen pettymys ainakin ulkoa päin (sisälle en ole koskaan päässyt katsomaan).
Normaali lauantai-ilta. Ei ilmeisesti mitään kovin vakavaa, koska lääkäriyksikkö poistui paikalta melkein samantien.
Luulin eilen illalla ensin, että poliisit ovat liikkeellä, kun alkoi kuulua kavioiden kopinaa, mutta tällä kertaa olikin liikenteessä toisenlaisia hevosia.
Heinäkuun alussa illalla otettu kuva. Aurinko oli jo painunut talojen taakse piiloon, mutta se säteet heijastuivat suihkukoneen jälkeensä jättämästä vanasta.
Autottomana päivänä oli taas vuorossa tämä. Kuvassa taitaa olla aika hyvin edustettuna kaikki polkupyörätyypit. Tällä kertaa en ole rajannut tai pienentänyt kuvaa, joten napsauttamalla sen suuremmaksi saa pyörät näkyviin kunnolla. Nojapyöriäkin oli liikkeellä useampaa eri mallia (niin kaksi- kuin kolmipyöräisiäkin), ja yksi tandemikin näkyy olevan mukana.
Tässä vielä kesäkuun puolella otettu lokkikuva. Vaikka eipä tuosta lokkia paljon erota, kun se oli niin nopea liikkeissään.
Lisäys: Lisäsin tuohon oikealle linkin uuteen blogiini. Tällä hetkellä siinä on vain kaikenlaista muuttoon liittyvää juttua, mutta eiköhän niitä kuviakin tule jossain vaiheessa.
Lokki yritti tasapainotella langalla ja tottakai tämä vähän outo kuvakulma piti käyttää hyväksi.
Tällä kertaa tauko kuvissa johtui siitä, että olin viikonlopun matkoilla järjestelemässä muuttoon liittyviä asioita. Ja tietysti juuri silloin piti sitten tulla oikein kunnon ukkonen, kun en ollut näkemässä.
Tätä en nähnyt, mutta kuulin kyllä. Jarrut kiljuivat ja odotin jonkinlaista rysähdystä, mutta tällainen kolarointi on yllättävän äänetöntä (jonkinlainen tömäys on yleensä kyllä kuultavissa).
Jos ei oteta itsestäänselvyyksiä huomioon, kuvassa on silti paljonkin vikaa. Raitiovaunu on menossa ihan outoon suuntaan, kun ottaa huomioon, että kyydissä oli matkustajia. Ja mistä ihmeestä tuo farmariauto tuli, kun sen keula on ihan väärään suuntaan?
Kolariautossa olleet lapset vaikuttivat kuitenkin olevan kunnossa, vaikka itkun kuuli kyllä viidenteen kerrokseen asti. Enkä ihmettele, kyllä tuossa säikähtää aikuinenkin.
Paikalle ilmaantui normaalien paloautojen, ambulanssien ja poliisin lisäksi myös joku kuvaaja. Tosin meitä amatöörikuvaajiakin näkyi olevan asialla useampia.
Auto ei ilmeisesti ollut enää ajokunnossa, kun piti hevosvoimien sijaan käyttää miesvoimia.
Ja jotta sotku olisi täydellinen, raitiovaunun poistuessa paikalta sen kuljettaja ei huomannut, että kolariautossa olleet lapset, jotka istuivat raitiovaunussa sisällä asian selvittelyn aikana, olivat vielä siellä. Joten ei kun valot vilkkuen perään. Vaikka raitiovaunu ehti jo häipyä näkyvistä, ei kestänyt kauan kun poliisi palasi lapset kyydissään.
Sen lisäksi, että katkaistun puun suojakaide vietiin pois pari viikkoa sitten, pystyssä olevien puiden kaiteita leikattiin poikki. Näin näitä sen jälkeen useammassakin paikassa. Omituista tuossa oli se, että puu oli suorassa ja kaide vino. Jotenkin olisi odottanut päinvastaista.
Nimittäin tämä näkymä bloginpitäjän näkökulmasta ja siihenhän se sitten loppuu myös tämä blogi. Loppuviikosta on vuorossa vuokrasopimuksen allekirjoitus toisella paikkakunnalla ja ensi kuussa muutto. Rasittaa jo valmiiksi ajatus koko omaisuuden pakkaamisesta, mutta toisaalta ajatus 20 neliötä isommasta asunnosta auttaa kummasti.
Tämä kuva on otettu pari viikkoa sitten. Jäi ihmetyttämään, mistä mahtoi olla kysymys. Noita punaisia köysiä on lojunut siitä lähtien katolla, mutta nyt sentään ullakon ikkunat näkyvät olevan kiinni. Ne olivat pitkään auki ja tuli mieleen, että se on varma tapa saada sottaisia alivuokralaisia.
Satuinpa huomaamaan tällaisen eilen. Kyynisen vanhanpiian (sinkuksi ei viitsi itseään kutsua, kun sana on kärsinyt niin pahan inflaation) kannattanee todeta tähän vain, että on se hyvä, että optimistejakin vielä löytyy.
Kuva reilun kuukauden takaa. Enpä ollut tullut aiemmin ajatelleeksi, että täytyyhän noitakin joskus pestä, varsinkin jos katolla asustelee kovasti lokkeja.
Tämänpäiväisillä maalareilla olikin helppo homma, kun ei tarvinnut muuta kuin vetää uudet maalit vanhojen päälle. Ei siis ollut vaaraa, että tulisi kirjoitusvirheitä.
Kadun toisella puolella asennetaan jotain laatikkoa seinään ja vedetään johtoja. Koska asialla on Rakennusvirasto, taidankin arvata, mistä on kysymys. Jos arvaus osuu oikeaan, niin on aika hyvä juttu.
Äsken kävivät Rakennusviraston miehet hakemassa pois kadun toisella puolella viime syksystä seisoneen puuntyngän ympärillä olleen suojakaiteen. Saapa nähdä, kauanko kestää, ennen kuin joku tulee kaivamaan puun ylös.
Kadun toisella puolella olevalle työmaalle viriteltiin katetta maanantaina. Vuodenajan huomioon ottaen ihan hyvä ajatus, jos ei halua saada vettä niskaansa, vaikkei tuota sadetta vielä olekaan pahemmin tullut.
Tämä olisi ollut hieno, jos maalipinta olisi ollut paremmassa kunnossa. Keulalla oleva merkki ei näkynyt edes alkuperäisessä kuvassa niin hyvin, että merkki olisi selvinnyt, joten ihmettelen vieläkin, mikä tämä mahtaa olla. Näin vanhoja kun en tunnista, vaikka ovatkin erinäköisiä (uusiahan ei tunnista siksi, että kaikki ovat samannäköisiä).
Lisäys: Kommentissa saamani vinkin perusteella tein Googlella hakuja ja tämä taisi selvitä. Ei ollut Chevrolet, vaan näyttäisi olevan Chrysler, vuosimalli 1946-48. Parhaiten sen näkee näistä kuvista, joissa on 1948 Chrysler Royal 2 Door Coupe: etuviistosta ja takaviistosta.
Tiistaina lähistöllä tehtiin muitakin korjaustöitä. Metroaseman sisäänkäynnin luona vaihdettiin ikkunoita ja kyllähän ne entiset olikin aika surkeassa kunnossa.
Odotettavissa lähipäivinä: vasarointia, porausta ja muuta mukavaa. Saapa nähdä kuinka paljon ja kuinka kauan.
Tämä oli hauska. Jää ainakin mieleen.
Keskiviikkona klo 14.30. En kyllä tajua, mitä järkeä on siinä, että onnettomuuteen, kolariin tms. osallisina olleita autoja seisotetaan tien tukkona pitkään senkin jälkeen, kun poliisit ovat jo saapuneet paikalle.
Yksi Vaasanaukion puista on selvästi menetetty tapaus. Eipä nuo muutkaan mitenkään kukoistavilta näytä, mutta ovat sentään vielä vihreitä.
Savun hajuun alkaa jo tottua eikä siihen enää tule kiinnitettyä pahemmin huomiota. Eilinen savu vaikutti jo näkyvyyteen täälläkin, vaikkei yhtä pahasti kuin Linnunlaulussa.
Eilisiltaisesta hässäkästä metroasemalla lähti yksi sairaalaan ja neljä sinivalkoisella kyydillä jäähylle.
Sanotaan, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tässäpä kuva joka kertoo viime viikkojen tunnelmista varsin hyvin.
Tämä kuva on vuoden takaa, mutta ongelma senkun pahenee. Pulut ovat valloittaneet tuuletusparvekkeen ja nyt ne tunkevat jo rappukäytävään, kun jonkun on ihan pakko aina käydä avaamassa tuuletusparvekkeen ovi. Hermot menivät tänään lopullisesti, kun liukastuin pulunjätöksiin rapussa ja melkein syöksyin pää edellä raput alas alempaan kerrokseen.
Tämä lensi aika läheltä maanantai-iltana. Näkyvyys ei ollut paras mahdollinen eikä kameran suorituskykykään ole parhaimmillaan äärimmäisellä zoomilla, mutta oli kuitenkin ihan hauska päästä näin lähelle. (Kuva on siis yksityiskohta huomattavasti isommasta kuvasta.)
Jos minun ikkunani alle tulee kuvaamaan jotain, voi olla varma, että päätyy myös itse kuvauksen kohteeksi. Kuvattu maanantai-iltana.
Pari kuukautta sitten blogissa oli kuva, miten käy, kun henkilöauto ja raitiovaunu kohtaavat. Tällä kertaa asialla olivat samankokoiset ja taisi törmääjään tulla pahemmat jäljet kuin toiseen osapuoleen.
Eilisiltainen raitiovaunukolari. Peräänajettu 7A tuosta jo ehti lähteä, mutta kutonen seisoi paikalla pitemmän aikaa. Noiden hälytysajoneuvojen lisäksi kaarteen takana näkymättömissä oli vielä yksi iso paloauto ja ylävasemmalla näkyvä pieni punainen läiskä lienee HKL:n huoltoauto, ainakin se tulee aina paikalle, kun raitiovaunua tarvitsee nostaa kiskoille tms.
Hesari kertoo lisää.
Tässäpä tuttu näky: miehet pää edellä auton sisuksissa korjauspuuhissa. Erittäin tuttu näky ajalta, jolloin asuimme maalla, tosin korjattavat autot olivat vähän pienempiä. Varsinkin kesäisin tuntui, että lähes joka viikonloppu oli joko isäni, veljeni tai setäni auto korjauksen kohteena.
Jalkakäytävällä olevaa autoa työnnettiin kahden miehen voimin risteyksestä tuohon kohtaan jalkakäytävää pitkin. Ohiajavat poliisit pysähtyivät hetkeksi, mutta jatkoivat pian matkaa. Myös hajonnut auto oli vähän ajan kuluttua poissa ja vähän ihmettelin, mitä järkeä oli työntää sitä pitkät matkat jalkakäytävää pitkin ennen vian korjaamista.
Luulin tätä ensin pieneksi koiraksi, mutta meno oli sen verran tempoilevaa, ettei voinut olla. Koirat kulkee kiltisti edellä, vieressä tai perässä, mutta tämä oli menossa vähän joka suuntaan.
Kasvoja en nähnyt, mutta vaatetus ja hiukset yhdessä riittänevät tunnistukseen tässä tapauksessa.
Aina kun luulee jo nähneensä kaikki mahdolliset härvelit, näköpiiriin putkahtaa jotain aiemmin näkemätöntä. Tällä kertaa telaketjuilla varustettuna. Lähikuvaa löytyy täältä.
Ei tarvita isoa halkemaa päällysteessä, kun kasvit alkavat puskea esiin. Tämä metroaseman sisäänkäynnin seinustalla kasvava kasvi sai miettimään, miltä mahtaisi kaupunki näyttää esim. 10 vuoden päästä, jos kaikki ihmiset nyt yhtäkkiä katoaisivat.